Sivut

tiistai 4. toukokuuta 2010

Vuoristorata

Lauantai 1.5.

Vapun päivä alkaa aikaisin, kello ei ole edes seitsämää ja pim!-olen hereillä. Eipähän ole darraa ja se on oikeasti mukavaa, vaan eipä silti vappu tällä vuosituhannella ole Kekkilässä isommasti huppuja heiluttanut. Syön kaksi kertaa aamiaisen, ensiksi yksinäni ja sitten rouvan kanssa uusiksi parin tunnin kuluttua kun hän herää. Ei tule Hesaria joten netti auki ja viestimään FB:hen. Kaverini Markku ilmoittaa tulevansa kylään ja se aiheuttaa siivoushässäkän, mä joudun luutuamaan portaat ja jynssäämään molemmat vessanpytyt.
Kuka on kingi?

Ennen kuin vieras saapuu, sisuksiini uppoaa yksi hampurilainen kaikilla lisukkeilla ja feta-salaatti kylkeen, vielä on aamupäivä. Mukava nähdä oikeasti "uusia" kasvoja ja jutella niiden kanssa. Jotenkin homma lipsuu siihen että vieraileva tähti alkaa asentamaan Linuxia molemmille tietokoneille, saatanallinen Windows joka on tullut itsestään Bill Gates:stä saa nyt kyytiä. Tai ihan vielä, pidetään molemmat rinnan ja testaillaan toimiiko uutuus.

Väliaika: kahvia ja pannaria, kolmenlaista marmeladia ja sokeria on tarjolla. Minä syön kaksi palaa ja mukin kahvia, vadelma ja lakka (appelsiini ei maistunut) olivat tänään parhaat hillot. Samalla suoritamme kolmestaan Fazerin sininen -testin, kumpikin vakuttaa suklaan olevan kunnossa ja sitten minäkin maistan ja katsos kummaa: se on täydellisen hyvän makuista. Jotenkin aavistin sen, koska makuaisti on laskenut hälytysrajaansa niin että voin syödä melkein kuten aikaisemmin mutta aistin makuja silti parmmin.
Äijät vääntävät kovalevyjä solmuun vielä pari tuntia, kunnes on aika aloittaa päivällisvalmistelut.

Tänään grillaan ne Cittarista henkeni kaupalla hankkimani naudan sisäfileet ja viereen juures/vihannes-vuoka uunista. Marjon juoma on gran reservaa ja mun rasvatonta maitoa. Pihvi oli miellyttävän "naturalimente", enkä alkuun maustanut sitä ollenkaan. Loppua kohden heittelin yrtti- ja mustaapippiria lihan pintaan.

Illan elokuvana Kino-Kekki esitti:
Quentin Tarantinon - Inglorious Basterds
Raina on todellinen esimerkki miten tyyli pidetään loppuun saakka. Ne kaikki kunnianosoitukset vanhoille klassikoille, mistä leffasta on lainattu se alun tyttö juoksee niityllä -kohtaus? Oli jotenkin tutun oloinen. Homman todellinen juju on kuitenkin Tarantinon järkyttävän hyvä eteneminen dramatiikan rujouden ja hienojen kuvien myötä tarinansa kanssa, kaikesta aistii että tämän leffan tarkoitus on olla 20:n vuoden päästä maailman legendaarisin sotaleffa. David Bowien biisikin lähti soimaan niin dramaattisesti että sukat pyöri jaloissa. Pidän suhteellisen sata varmana että tämä oli parasta mitä 2010 on nähty ja tullaan näkemään. Sen verran raskas paketti kuitenkin, että uudelleen en sitä ainakaan vuoteen katso, tai kahteen.
******(6/5) "Paras" Janne Kekki, Jannen blogi.

Elokuvan katsomisen aikana sattui vähän kaikenlaista lisäohjelmaa. Aluksi haistoin Marjon viinin todella voimakkaasti kun siinä vierekkäin istuttiin, vaan eipä hätää osat tulevat kohta vaihtumaan. Leffan puolivälissä mulla tulee nälkä ja tankkaan itseäni teellä, parilla näkkärillä joissa on päällä meetwurstia, oltrmannia ja salatinlehti. Syön samalla raakana pari nakkia ja loput 4 otan mukaani ja napostelen ne elokuvaa katsoessa ja juon samalla kid's colaa. Päivän aikana olen lisäksi syönyt pari tervellisempää kuitupatukkaa välipalana.

Pistän jälleen kerran pausen päälle ja menen vessaan, kaivan lääkekaappia kun vaimoni ilmoittaa haluvansa seksiä. Kuulen itseni huutavan järkyttyneenä: "Nytkö?!" Ei perkele voi olla vittutotta... Jätkä istahtaa pytylle ja tunkee panadolia naamaansa koska päässä on jyskyttänyt jo tovin ja pumppukin tykyttää niin että sitä pitää puristaa toisella kädellä. Mä mietin, oikeesti mä mietin, nyt olisi mahdollisuus ansaita "Super Stud of the Year Award" tai toisaalta kostaa koko mieskunnan puolesta kaikki ne naisten "yllättävät" päänsäryt. Eihän tallaista saatana voi oikeasti tapahtua, että just sen kerran kun...niin voi vittu, olo on ihan perseestä...tämä on ihan kuin jostain helvetin huonosta elokuvasta... mä voisin alkaa itkeä. Fakta vaan on että mä olen niin huonona etten kykene, "Sorry babe, on vähän päänsäärkyä."
Ennen kun jatkamme elokuvan katselua, käyn pistämässä munani tarpeettomana myyntiin huuto.nettiin.

Lisää nöyrrytystä tulee jatkuvalla syötöllä. Koska en ole muumi, niin minulla on persereikä ja ilman sitä muuttuisin pikkuhiljaa vappupalloksi. Natsien ja liittoutuneiden kohkaamista katsellessamme huone muuttuu nopeasti kaasukammioksi, sinappikaasukammioksi. Pienen paussin jälkeen jatkamme tuuletusräppänät auki ja kynttilöitä polttaen, vaikka kontrasti hieman kärsiikin ja liekkien lepatus heiluttaa varjoja valkokankaalle. Lopulta aivan loistava elokuva loppuu ja kerrankin kaikille aistelle riittävästi ärsykkeitä.

Ennen nukkumaan menoa käyn puntarilla ja diginäyttöön välähtää 66,6 kg, eikä tätäkään sitten usko kukaan. Minua on alkanut palelemaan ja tärisen hieman samalla kun saan kipupisteitä ympäri kehoani, aivan kuin joku mennikäinen pyörisi sisälläni ja tökkisi sukkapuikolla umpimähkään. Pelottavimpia ovat kivut munuaisten seudulla, koska se on paikka joka most likely bragaa big time seuraavaksi. Ajatus munuaisten tähystyksestä ja koko sairaalarumban aloittamisesta alusta ei tunnu houkuttelevalta. Kaikkea mahdollista tabua naamariin, mutta siinä vaiheessa kun hampaat kalisevat ja koko ukko tärisee kuin horkassa alkaa paniikki nousta. Meitä molempia pelottaa, mä olen varma että aamulla tulee pihaan ambulanssi,
tai sitten se musta auto.

5 kommenttia:

  1. Meillä päin tuo kunniattomat paskiaiset ei saanut noin hehkuttavia kommentteja vaikka olihan siinä hetkensä. Ja minä tietysti olin ihan yksi iso kananliha jossa ihokarvat sojotti kuin lipputangot kun bowien "putting out fire with gasoline.." alkoi rullata. Sekin tosin alkaa olla aika vakio jokaisessa elokuvassa että jossakin kohtaa soi joku bowien teos.

    Toivottavasti olotila on tuosta yöstä petrannut eikä ole piipaa- tai mustia autoja tilattu...

    VastaaPoista
  2. Onni, että olet vielä sielä. Hiljaiseksi vetää.

    VastaaPoista
  3. tömäkkää tekstiä. Kirjailijan uraa suunnittelemaan?

    VastaaPoista
  4. ei taia olla paluuta norskien leipiin...paasilinnaksi paasilinnan paikalle.......

    VastaaPoista
  5. no hei... vaikka nauratti tuo panadol kohtaus, niin loppua kohti veti kyllä taas ilmettä vakavaksi. "roiku siellä", jooko!

    VastaaPoista