Sivut

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Home Alone 42

Maanantai 10.5.

Herään taas ihan liian aikaisin, ja kävelen vessaan kus... ”Mitäs helvettiä tuo roskakori tekee wc-istuimen päällä?” Pää sutii pari sekuntia tyhjää, kunnes muistan: virtsanäyte on annettava tänään ja olen ansoittanut pöntöt etten vahingossa käy kusella heti aamusta. Aamiaiselle siis hieman tukalammissa tunnelmissa kuin aikaisemmin. Kaivellessani lääkkeitäni löydän virtsanäytepurkin, -pipetin ja -näyteputkilon. Ai niin, mähän sain nämä perjantaina kun silloin ei mennyt ihan putkiloon. Kätevä tee-se-itse-mies hoitaa näytteenottonsa, syö aamiaisensa ja käy viemässä putkilon terveystalolle – helppoa ja vaivatonta, jos vain sen muistaa.

Yksin kotona tunnelmissa pyörittelen hetken peukaloita ja päädyn lopulta netin ihmeelliseen maailmaan. Jossain vaiheessa puhelinliittymäni operaattorin sivuille ja tajuan että tänään on laskutuskauden viimeinen päivä ja pankissa on 5 ja puoli tuntia puhetta ja 25 tekstaria. Tää jätkä lähtee kuin laukaus työpaikalle hakemaan kaverilta ostettua Nokian N97:ää.

Duunissa istun jo oman työpöydän takanakin ja tarkistan tilausten hintoja, eivät ihan osu kohdalleen, joten pistän äijät töihin muuttamaan ne. Luultavasti olen itse moiseen syypää, mutta it's good to be the king. Valtaisan duunifiiliksen kruunaa Ikea-lounas Teron ja Miran kanssa, me kaikki tilaamme kaksi kpl 8 lihapullan annosta / nenä, kun kerran olivat 2 euron tarjouksessa. Tero silmäilee puutarhakalustepihaa ja uudelleen sisustaa sitä samalla kun pistelee ruokaa suuhunsa, me nyökyttelemme vieressä (evvk).

Kotona alkaa hillitön puhelinrumba ja ostamani uusi bluetooth hf saa myös tulikasteensa. Uusi noksun puhelin tuntuu tosi hyvältä ja kiittelen vielä Miraa mahtavasta luurista. Soittelen osoitekirjaani läpi. Tätini Sinikka kertoo siskonsa Erjan ja veljensä Raimon olevan tulossa kylään, ja minun kalenterissanikin sattuu olemaan tilaa eikä kotonakaan ole muita kuin Arttu-kissa, joten sovimme treffit Heinolaan seuraavalle päivälle. Iltaa kohti alkavat jo ihmiset loppua ja vielä olisi pari tuntia höpötettävää, yritän löytää jonkun joka katsoisi Suomen lätkäpeliä, niin että voisin soittaa hänelle ja saada näin seuraa itselleni puhelimen välityksellä. Connecting people, you see. Kukaan ei tartu täkyyn, ja huutelen yksiksen rumia valkokankaalle, ja välillä Arttu käy ovella ihmeissään kurnuttamassa. ”No joo joo, enhän mä sulle huutanut vaan tuolle tuomarille...”, ei kissa tajua vaan luulee saavansa hudaa ja on närkästynyt moisesta epäoikeudenmukauisuudesta kun kerran ei ole tehnyt mitään tuhmaa, vielä.

Illan päätteeksi virrat tietokoneeseen, ja klo 1:45 jätin viestin fb:hen uudesta blogi sivusta. Huomenna on aikainen herätys, joten ajoissa siis nukkumaan.

1 kommentti:

  1. kylmää koitin erätaukojen aikaan hoitaa tota sun puheripulia......

    VastaaPoista