Sivut

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Väärä hälytys


Ei minussa mitään wegeneriä ollutkaan, ja poissaolot kuitattiin vapaapäivinä - en siis saanut ansaitsematonta hyötyä ilmiselvästä teeskentelystä. Rintakipu tuntui kyllä todelliselta, mutta jos mä olen keksinyt kaikki muutkin oireet, niin...

Lääkäri siis soitti ja kertoi taas ettei mun pari viikkoa myöhemmin otetuissa kontrolliverikokeessa ole mitään hälyyttävää, jatketaan vaan lääkityksen kanssa samaan malliin. Siinä samalla se ihmetteli mikä ylimääräinen verikoe pyörii mun papereissa, niin että vituixihan se meni koko joulunalussäntäily. Nyt näyttää vahvasti siltä ettei mun tauti palaa ainakaan stressin myötä - äijän fysiikka pettää ensiksi. Jaa että mistäkö tiedän?

Duunissa olen ajautunut puurtamiskierteeseen, jossa uusi lasti tavaraa saapuu työpisteelleni ennen kuin saan edelliset romut jakoon. Jatkuvan jälkeen jäämisen vuoksi (myös henkisen), paperihommat ja muut hallinnolliset suoritteet pitää siirtää usein hamaan tulevaisuuteen. Kyllä nykyaikaisessa markkinataloudessa nuo minun aikaani kohtuuttomasti vievät näpertelyt pitäisi teetättää kiinalaisilla pikkutytöillä.

Alkaakin pikkuhiljaa vanne kiristää päätä, ja rintaankin välillä pistää. Työkaverini Crash arvelikin päivänä eräänä tunnistavankin minut kumarasta asennosta kun olin kävellyt parkkipaikalta lumipyryssä kohti duunia. Pukuhuoneessa selitin sananmukaisesti käsi sydämmellä että jokin tuntuu ahdistavan. "Mä pelastan sun päivän." Totesi hän, ja alkoi vaihtaa työvaatteitaan päälle. Paidan alta paljastui sydäntä mittaavia EKG-antureita ja vyöllä roikkui niiden akku. "On vähän liian kova pulssi kuulemma, pitää kulkea vuorokausi nämä kiinni ihossa." No just, mitä mun vielä pitää tehdä ollakseni työpaikan säälittävin reppana. Vuorokausi, pyh. 
Eipä kaverin pumpusta sitten loppupeleissä löytynytkään mitään vakavaa vikaa, hetkellinen tulehdus tai jotain.

Sitten loppukevennykseen:
Mun blogin yläoikealla on kaksi laskuria, se ylempi jossa on pienempi lukema ottaa vain yhden rekisteröinnin / tietokone 12 tunnin sisällä. Toisin kuin bloggerin oma vastaava, joka laskee jokaisen sivunvaihdonkin, se mittaa "oikeammin" lukijamääriä. Numeroiden alta voi klikata "Wiew My Stats" ja itse käyn useasti tsekkaamassa "Recent Keyword Activity" -kohdasta minkälaisilla googletuksilla ihmiset ovat päätyneet mun teksteihin. Esimerkiksi haku: "janne kekki wegener" #1 tarkoittaa sitä että mun blogi on ensimmäinen tarjottava vaihtoehto tuolle haulle. Löysin myös vähän toisenlaisenkin lähestymistavan. Joku oli pistänyt hakuun "kyrpä vitussa tunnin ajan", ja kas Google haun ranking #20 on Poskiontelot paskaksi -kirjoitus. Jesh! 
Nyt ollaan asian ytimessä, ja jos ette usko niin kokeilkaa vaikka. 
Mä pääsin seitsämään minuuttiin.