Wegener ilmoittaa tulostaan

Minulla on Wegenerin Granulomatoosi, mitä ikinä se sitten loppupelissä tarkoittaakin. Minulle on kerrottu että tauti on vakava, mutta opaslehtisen teksti ei yrityksistäni huolimatta oikein imetynyt omaan tajuntaani, vaikka kuinka tavasin paperia (ei liity lukihäiriöön - on vain vaikeaa asiaa), joten täytyy uskoa kuulopuheita - paitsi että eihän minulle voi tällaista tapahtua.

Ensioireet alkoivat lauantaina 13.3.2010 pistävänä selkäkipuna, enkä meinannut päästä sängystä ylös.

Vko 1.
Seuraavana maanataina työterveysvastaanotolle Terveystalo nimiseen yksitysyhtiöön Espoon keskukseen. Arvelin että olin loukannut selkäni nostaessa jotakin, ja kipupaikkakin oli valahtanut yläselästä alaselkään. Aivastaminen ja yskiminen kirvoittivat kyyneleet silmiin. Lääkäri kuunteli stetoskoopilla, kirjoitti viikon kipulääkkeet, ja eikun hyvää työpäivää.

Vko 2.
Maanantai sama paikka, lääkäri ja vaiva joka oli nyt muuttanut selästä oikeaan rintalihakseen. Lääkäri vaihtoi lääkkeen, kuunteli stetoskoopilla ja kirjoitti 3 päivää saikkua (pidin yhden). Mainitsin pienestä nuhanpoikasesta joka aiheutti kivuliaita yskähtelyjä ja aivastuksia.

Vko 3.
Maanantai ja taas...yllättäen Ruoholahden Terveystalolla. Nyt oli muistaaksen oikea käsi kipeä ja räkäinen olo, sanoin lääkärille että poskiontelot ovat tulehtuneet. Röntgenin kautta kotiin, mutta särkylääkkeitä en halunnut. Kotoa löytyi tarvittavat napit, enkä halunnut turruttaa itseäni niin etten tuntisi koska oikeasti rupeaa sattumaan.
Tiistaina soitettiin että poskiontelot näyttävät hyvältä, ja jäin makaamaan sänkyyn kun en tukkoiselta olotani päässyt oikein jalkeillekaan. Kiirastorstain hengessä kituutettiin ja perjantaikin tuntui aika pitkältä...

Vko 4. (talviloma)
Maanantaina nousin sängystäni ja kävin Vantaanportin Terveystalossa. Käsi oli ainakin kipeä ja paine nenän seutuvilla aiheutti hulluksi tekevää kutinaa ylähampaiden ikeniin, tuntui kuin ne olisivat työntymässä irti suusta. Nyt huomattiin ottaa ensimmäiset verikokeet ja keuhkoröntgen.
Tiistaina tuli soitto että valkosolu- ja tulehdusarvot (50) olivat koholla, mutta röntgenissä ei näy mitään mikä aiheuttaisi toimenpiteitä.
Keskiviikkona kävin antamassa uuden verinäytteen samalla lopputuloksella.

Vko 5.
Maanantai ja Vantaanportti. Ympyrä on sulkeutunut, the orginal selkäkipu on palannut samaan paikkaan ja lisäohjelmana minä painelen vimmoissani ikeniäni. Lääkäri nostaa kädet pystyyn ja sanoo että tulehdus on, mutta pitäisi mennä reumatolgille. "Teiltäkö löytyy?" Kyllä, ja heti torstaille - neljä päivää tuskaista oloa lisää.

Torstai Graniittitalo Helsinki. Reumatologi toteaa minun olevan todella sairaan näköinen ja soittaa hetken kuuneltuaan Meilahden sairaalaan konsultaatiosoiton, nyt minua alkoi jännittämään, ei kai sitä nyt keskustan ruuhkaan tarvi jäädä sairastamaan. Asuinkuntani mukaan ehdotan että lähden Hyvinkään sairaalaan näyttäytymään. Pysähdyn matkalla kotona ja mietin pitäisikö pakata hammasharjaa ja kalsaria mukaan, ja paskat, kissalle ruokaa ja autoon takaisin. Pysäköin 2 tunnin kiekkopaikalle, sehän riitäisi mainiosti...