Uutta putkeen? (3. yritys)

Perjantain kohokohdat toistaiseksi: Marjut-serkku kävi eka kerran meillä kylässä ja lääkärikin soitti ja "kutsui" tiistaiksi keuhkojen tähystykseen sekä uuden lääkkeen lanseeraukseen. Yöksi pitää kuulemma jäädä mutta hanttiin aion kyllä laittaa, ilmaiseksi ette minua saa...

Aamulla kävi yksi monista maalämpöpumppukauppiaista, mutta kun kävi ilmi etten osta heti tänään enkä huomenna, se keräsi kamppeensa ja siirtyi nopeasti paremmille apajille. Aiemmin tällä viikolla saimme kolme uutta ulko-ovea, ja nyt siis sitten pitäisi vaihtaa koko lämmitysjärjestelmä. Illaksi pitää viedä Marjo lentokentälle, josta hän jatkaa matkaa äitinsä syntymäpäiville.
Hurja viikonloppu näin siis tiedossa Kekkilässä, ensiksi Alkon kautta viinaa...eiku - tai jos nyt sokeritonta kolaa cittarista. Soitan kaikki kaverit kylään - jaa, kumpainenkaan ei pääse. No mä katson sitten telkkaria koko päivän ja/tai surffaan netissä - mitä teen muutenkin joka päivä. On se nyt perkele, nyt pitäisi olla rebel ja ainut mikä järkyttää lähipiiriä on mennä ulos haravoimaan lehtiä pihalta, ja sehän on työtä enkä voi tehdä sitä koska olen saikulla. Kyllä joku roti sentään pitää säilyttää.

Medical Report on tällä hetkellä sellainen että alienit keuhkoissa ovat ennallaan, eivät ole kasvaneet mutta eivät pienentyneetkään. Olo on vähän parempi kuin viime viikolla, jolloin joka päivä tipputtiin vähän syvemmälle ojaan. Keuhkotähystys tehdään tutusti työntämällä letku suun kautta kurkusta ineen, ja sen päässä olevalla kameralla näkee mun sisälle.
Mä keskityn lähinnä olemaan oksentamatta.

Ne varmaan kaivavat taas jotain teollisuuskemikaalia esiin uudeksi lääkkeeksi, koska niillä tuntui olla kauhea hinku on pitää mut siellä yön yli. Itse en oikein usko läsnäoloni olevan pakollista vasta kuin seuraavana aamuna, joten tästä sitten luultavasti taistellaan, kuinka verisesti, se jää nähtäväksi. Nykyiset napit varmaan sitten toimivatkin, koska jäin siihen käsitykseen että niiden kanssa jatketaan rinnakaislääkkeenä vaikkakin pienemmällä annoksella kuin nyt. Lääkekattokin on kilahtanut jo tappiin,
joten hinnalla ei ole enään mitään väliä (vuoden loppuun saakka).

Rouva sai vihdoinkin iPhone 4:n, ja mä oman Nokian 97:n takaisin käyttööni. En tiedä pitäisikö tässä nyt sitten itkeä vai nauraa, kun hänelle muu ei kelpaa kuin Apple, ja itselläkin on alkanut tämä noksu vähän tökkimään.
Kohta varmaan Omppu jytää munkin taskussa.