29.6. Tiistai
Lazy day at the sun.
Viimeinen kokonainen päivä jäljellä, huomenna aikaisin kohti lentokentää ja kotisuomea. Vähärautiot lähtevät autolla päivä-retkelle Iseon kylään, ja me jäämme makoilemaan puutarhan varjoihin. Aurinko paistaa täydeltä terältä, ja hiki virtaa jos sen säteet osuvat liian pitkän aikaa.
Kello tikittää eteenpäin ja päivä vaihtuu illaksi. Aurinko katoaa pilvien taakse ja painostova tunnelma lupaa sadetta. Iseon matkaajat palaavaat ja suoritamme autonvaihdon...auto pysyy samana, mutta matkustajat vaihtuvat. Me kaksi lähdmme illaksi Marinan ja jonkun vielä tapaamattoman opettajan kanssa uuteen merenrantaravintolaan. Tilasin mielestäni kokin suositteleman grillattujen kalojen lautasen. Pizzaa en enään jaksanut ja yleensä grillistä tullut on kuitenkin helppoa syödä – paitsi nyt. Lautasella oli kaksi kalan palaa ja kolmea erilaista rapua/äyriäistä, jokaista kaksi kappaletta.
Lautanen näytti ihan mun painajaisiltani,
kaikki kuluneelta vuodelta samassa läjässä.
Lazy day at the sun.
Viimeinen kokonainen päivä jäljellä, huomenna aikaisin kohti lentokentää ja kotisuomea. Vähärautiot lähtevät autolla päivä-retkelle Iseon kylään, ja me jäämme makoilemaan puutarhan varjoihin. Aurinko paistaa täydeltä terältä, ja hiki virtaa jos sen säteet osuvat liian pitkän aikaa.
Kello tikittää eteenpäin ja päivä vaihtuu illaksi. Aurinko katoaa pilvien taakse ja painostova tunnelma lupaa sadetta. Iseon matkaajat palaavaat ja suoritamme autonvaihdon...auto pysyy samana, mutta matkustajat vaihtuvat. Me kaksi lähdmme illaksi Marinan ja jonkun vielä tapaamattoman opettajan kanssa uuteen merenrantaravintolaan. Tilasin mielestäni kokin suositteleman grillattujen kalojen lautasen. Pizzaa en enään jaksanut ja yleensä grillistä tullut on kuitenkin helppoa syödä – paitsi nyt. Lautasella oli kaksi kalan palaa ja kolmea erilaista rapua/äyriäistä, jokaista kaksi kappaletta.
Lautanen näytti ihan mun painajaisiltani,
kaikki kuluneelta vuodelta samassa läjässä.
Alkujärkytyksen jälkeen muistin taas hengittää ja huomasin koko pöydän tuijottavan minua ja lautasta. Rumat pirulaiset eivät mielestäni olleet grilliä nähneetkään ja ensituntuma kalan kanssa sai lisäsävärin jonkin ravun jalasta joka kulkeutui suuhuni ja rusahti nasevati hampaissa. Vaikka olen parissa rapujuhlissa repinytkin ruualtani perseen irti ja imeskellyt nesteet niiden sisältä, en keksinyt miten nähin isoihin panssarimatoihin pääsee käsiksi. Onneksi pöytäseurana on opetushaluisia opettajia, joista yksi näyttää oikein kädestä pitäen miten veitsellä painetaan mahasta kova kuori halki ja sitten saadaan takapää irti, poistetaan loputkin kovat kuoret ja siitä sitten vaan ääntä kohden.
Täällä pitää tilata lisukkeet kuten perunat erikseen, enkä sitä muistanut tehdä. Piti pölliä pari ranskalaista vieressä istuvan pikku-tytön lautaselta kun se ei katsonut, tasaisella purukaluston suorituksella sain lopulta kuitenkin lautaseni tyhjäksi. Tämä oli jo toinen kerta tällä reissulla kun kokeilin olla gastronominen kolumbus, ja taas osui omaan nilkkaan. Tilaan jatkossa pelkkiä pihvejä ja ranskalaisia,
tai käyn mäkissä. Ai niin, mehän lähdetään huomenna kotiin.
Täällä pitää tilata lisukkeet kuten perunat erikseen, enkä sitä muistanut tehdä. Piti pölliä pari ranskalaista vieressä istuvan pikku-tytön lautaselta kun se ei katsonut, tasaisella purukaluston suorituksella sain lopulta kuitenkin lautaseni tyhjäksi. Tämä oli jo toinen kerta tällä reissulla kun kokeilin olla gastronominen kolumbus, ja taas osui omaan nilkkaan. Tilaan jatkossa pelkkiä pihvejä ja ranskalaisia,
tai käyn mäkissä. Ai niin, mehän lähdetään huomenna kotiin.
Olin laskurissa herra numero 1967. Se taisi olla hyvä vuosikerta - italialaisissa viineissä, eipä sitten paljon missään muussa..:-)
VastaaPoista