Päätettiin Kimmon kanssa perustaa kolhoosi, ja hankkia yhteinen maatalouskone – bensakäyttöinen puutarhatrimmeri. Kunnon toverina lähdin Bauhausista sitä hakemaan, koska minullahan on päivisin aikaa. Tarjouslehdessä ollutta vekotinta ei yllättäen löytynytkään (deja vu),
mutta yllätys yllätys löysin jopa paremman halvemmalla.
Naapurin muijan kanssa kasattiin vekotin nippuun ja minä kiinnitin vesakko-terän ja aloin raivomaan tonttien välisessä pienessä ojassa. Onneksi Kimmo tuli töistä, ja totesi vaihtaessaan leikkuuterän siimalekkuriksi, että minun laittama ei ollut keskellä akselia. Eipä ihme että täristi niin pirusti. Kimmo pistikin kuntan pölisemään oikein huolella, perkele että meikäläinen tuhlasi aikaa nykertämällä ihan väärällä terällä joka oli vielä väärin kiinnitetty. Tekninen metsänraivaus ei ole siis meikäläisen juttu.
Tiistai-iltana Merja-serkun jälkikasvu saapuu viikon stressi-lomalle, 8 ja 10 -vuotiaat tytöt saavat sen minulle kuitenkin jotenkin aikaan. Keskiviikkona Marjo lähtee työkavereittensa kanssa koko päiväksi Tallinnaan, minä elän ihan reunalla ja otan vielä naapurista 8-vuotiaan pojan ja 13-vuotiaan tytön pykälään ja sitten koko orkesterin kanssa Linnanmäelle. Luisa on lupautunut seurakseni henkiseksi tueksi, ja minulla on repussa miniläppäri, jotta voin tehdä jotain ”järkevää” sillä aikaa kun pennut kieppuvat nuppinsa sekaisin jossain. Muuten meni hyvin, mutta menikin huonosti. 8-vuotiaat ovat alle 140 senttisiä, joten he eivät voi ajaa ilman yli 15-vuotiasta huoltajaa esim. vuoristoradalla – joka on ihan must. Olosuhteiden pakosta joudun sijoittamaan 35 egee isohupi-rannekkeeseen, ja eikun ihmistehosekoittimiin pyörimään. Alkuun meinasi joutua nieleskelemään, mutta jotenkin sisuskalut asettuivat paikalleen ja höykytys alkoi tuntua hauskalta. Kotiin palattiin vasta kahdeksalta.
Torstaina Marjo vei heidät uimarannalle ja Mika ja Luisa viettivät lauantain tyttöjan kanssa Jumbossa ja sunnuntain Korkeasaaressa.
Tiistaina Katri ja Riikka palasivat kotiinsa ja rauha palasi Kekkilään.
Keskiviikkona oli jälleen vuorossa Meilahti ja solumyrkky-show. Liki neljä litraa suonen sisästä nestettä turvottaa naaman lähes tuntemattoman näköiseksi, tai sitten se näyttää mahdottoman näyn, läskin Jannen. Periaatteessa en ollut oikein toipunut edellisestäkään setistä ja kahden viikon päänsärky saa jatkoa. Seuraavat 2 päivää on ihan perseestä, mutta perjantaina raahaudun poliisiasemalle noutamaan passia ja ajokorttiani, jotka molemmat ovat saapuneet ajoissa, jotta saan ne matkalle mukaan.
Lauantaina Appi-ukko saapuu kissavahdiksi, ja mukana on vaimo ja koira – Arttu on tosi innoissaan (aaltoja). Pakkamme tavarat laukkuihin, myös Italia futis-paidat vaikka Brasiliia kannatammekin. Ei kerrota sitä sitten paikallisille siellä.
Sunnuntaina suuntaamme Opelin keulan kohti Tamperetta, josta Ryan-Air lennättää meidät Italian, Bergamon kentälle, josta sitten hurautamme vuokra-autolla Pisognen kylään Iseo-järven rannalle.
Tai sitten se paska tippuu taivaalta ja pilaa kaikkien lomatunnelman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti